Marco Casagrande

Marco Casagrande

Marco Casagrande (s. 1971) valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta arkkitehdiksi vuonna 2001. Jo uransa alkuvaiheessa Casagrande alkoi yhdistää arkkitehtuuria muihin taiteen ja tieteen aloihin sekä toteuttaa ekologisesti tiedostavia arkkitehtuurihankkeita eri puolilla maailmaa.

Hän on saanut muun muassa European Prize for Architecture 2013 -palkinnon, kansainvälisten arkkitehtuurikriitikoiden CICA-komitean CICA Award 2013 -palkinnon käsitteellisestä ja taiteellisesta arkkitehtuurista sekä Global Award for Sustainable Architecture 2015 -palkinnon.

Casagranden töitä on valittu Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin kolme kertaa, vuosina 2000, 2004 ja 2006.

Casagranden työssä ja opetuksessa yhdistyvät luontevasti arkkitehtuuri, maisema-arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu ja ympäristösuunnittelu, tiede sekä ekologinen taide. Hänen ”commedia dell’architettura” -nimellä kuvaamassaan arkkitehtuuriajattelussa nämä alat yhdistyvät laajemmaksi näkemykseksi ihmisen elinympäristöstä, jossa sosiaalinen draama ja ekologinen tietoisuus ovat jatkuvasti läsnä.

”Mikään ei ole luonnollisempaa kuin luonto.”

Casagrande näkee arkkitehdit eräänlaisina suunnittelun shamaaneina, jotka ainoastaan tulkitsevat sitä, mitä luonnon korkein voima heille välittää.

Casagrande tarkastelee kaupunkeja organismeina, joilla on monimutkainen energiaverkosto. Erilaiset toisiaan risteävät energiavirrat vaikuttavat sekä kaupunkilaisten toimintaan että kaupungin kehitykseen.

Yhdistämällä ympäristöarkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua Casagrande kehittää menetelmiä kaupunkien energiavirtojen ohjaamiseen ja pyrkii näin edistämään kaupunkien ekologisesti kestävää kehitystä kohti niin kutsuttua kolmannen sukupolven kaupunkia.

Teoriassaan hän näkee kaupunkikehityksen tulevaisuuden teollisen kaupungin raunioina – luonnon, myös ihmisluonnon, hajottamana orgaanisena koneena.

Urban Acupuncture – kaupunkien akupunktio

Urban Acupuncture tarkoittaa arkkitehtuurin keinoin tapahtuvaa monitieteistä vaikuttamista kaupungin kollektiiviseen aistilliseen älykkyyteen. Kaupunkia tarkastellaan energiavirtojen organismia ja elinympäristönä.

Kaupunkien akupunktio pyrkii palauttamaan yhteyden luontoon. Tarvitaan herkkyyttä, jotta näkyvän kaupunkirakenteen takana kulkevat Qi-energiavirrat voidaan havaita ja niiden solmukohtiin eli impulsseihin reagoida.

Ekologinen taide voi toimia kaupungin Qi-energian akupunktioneuloina.

Rikkaruoho voi kasvaa pienimmästäkin asfaltin halkeamasta ja lopulta hajottaa kaupungin. Kaupunkien akupunktio on rikkaruoho ja akupunktiopiste on halkeama.

Vaikutusmahdollisuus on kokonaisvaltainen, sillä se yhdistää ihmisluonnon osaksi luontoa. Teoria avaa ovet kontrolloimattomalle luovuudelle ja vapaudelle.

Rauniot ovat ihmisen luomaa, josta on tullut osa luontoa.

Vuodesta 2000 lähtien Casagrande on opettanut 65 yliopistossa 25 maassa, muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa, Tokion yliopiston Ando-laboratoriossa sekä Kiinan keskusakatemiassa.

Hän toimi professorina Bergenin arkkitehtuurikoulussa vuosina 2001–2004 sekä Taiwanin Tamkang-yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa vuosina 2004–2009.

Casagrande toimii myös riippumattoman monitieteisen tutkimuskeskuksen Ruin Academyn johtajana. Keskuksella on toimipisteet Taipeissa ja Taitungissa Taiwanissa (2010–) sekä Artenassa Italiassa (2013–). Toimintaa tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston SGT Sustainable Global Technologies Centre -keskuksen kanssa.

Vuodesta 2014 lähtien Casagrande on toiminut International Society of Eco-Urbanism -järjestön varapuheenjohtajana.

Marco Casagrande on myös Casagrande Laboratoryn johtaja (2003–), Suomessa perustetussa mutta maailmanlaajuisesti toimivassa monialaisessa suunnittelu- ja innovaatiotoimistossa.

Lisäksi hän toimii WEAK!-ryhmässä yhdessä Hsieh Ying-chunin ja Roan Ching-yuehin kanssa.